lauantai 12. tammikuuta 2013

Osa 9

Kiitos taas kaikille kommentoijille. Ette uskokaan miten hyvälle tuulelle tulen niitä lukiessani. Ilahdutan(?) teitä taas uudella osalla. Meillä on tosiaan loppukuusta muutto uuteen asuntoon niin halusin saada tämän pois alta.

Osa on hieman lyhyempi kuin ennen mutta toivottavasti se ei haittaa. Olkaa hyvä.


Pinja ja Daavid ajelivat kotiinpäin. He olivat käyneet kaupassa ostoksilla ja tullessaan kotipihaan he näkivät Ilonan ja Annikan  pomppivan trampoliinilla. Pinja hieman kurtisti kulmiaan nähdessään lapsensa ystävän, sillä ei oikein pitänyt tytöstä. Hänestä Annika oli koppava ja hieman itseään täynnä, vaikka nuori vielä olikin. Pinja kuitenkin tiesi ettei Ilonalla juuri ollut muita ystäviä, joten hän ei halunnut puuttua tyttöjen ystävyyteen.
 ”Toittekste meille karkkia ja limsaa?” Ilona huusi.
”Tuotiin kyllä. Tänäänkös sinä Annika jäät meille yöksi?” Pinja kysyi Daavidin jo mentyä sisälle tavaroiden kanssa.
”Joo, eikös se niin ollut?” Annika sanoi.
”Niinhän se taisi olla.” Pinja sanoi ja meni hänkin sisälle. Hän kuitenkin kuuli kuinka Annika nauroi ja sanoi häntä fossiiliksi.
 ”Eiks sua yhtään hävetä et sun vanhemmat on noin vanhoja?” Annika kysyi Ilonalta kun he taas jäivät kahden.
”Ei oikeestaan. Ehkä joskus kun me ollaan käymässä kaupungilla.”
”Onneksi mun vanhemmat ei oo noin vanhoja. Mä en kyllä ikinä ilkeis kulkee niitten kanssa missään.” Annika jatkoi kuittailuaan. Ilona oli jo niin tottunut kaverinsa puheisiin ettei jaksanut enää välittää.
Illalla tytöt istuivat pyjamat päällään Ilonan huoneessa kuunnellen musiikkia ja piirrellen lattialla.
”Musta se Karri on tosi ihana. Mä haluisin seurustella sen kanssa.” Annika sanoi tarkoittaen poikaa joka oli kaksi vuotta vanhempi heitä.
”Mut eikös se oo sen Tiian kanssa?” Ilona kysyi väliin. Häntä itseään ei pojat vielä pahemmin kiinnostaneet mutta Annika jaksoi puhua pojista taukoamatta.
”Ihan sama. Saan mä silti yrittää.”
Ilona jatkoi piirtämistä. Hän oli lopettanut balettihaaveet ja unelmoi nykyään muotisuunnittelusta. Hänestä oli ihana suunnitella vaatteita ja pukea erilaisia asukokonaisuuksia. Ilona olikin pyytänyt isältään että ostaisi hänelle ompelukoneen. Isä oli luvannut miettiä asiaa.

*****
 
Saku kirjoitti muistiinpanoja taululta. Hänen pitäisi vielä viedä koulun jälkeen läksyt Sinille kun tämä oli sairastunut flunssaan. Kesken oppitunnin luokanovi kävi ja rehtori keskeytti tunnin.
”Saanko lainata Sakua hetken?” Rehtori Kivinen kysyi ja katsoi Sakuun.
Saku mietti kuumeisesti minkä ihmeen takia hän joutuisi puhutteluun. Kasvot häpeästä punaisena hän nousi ja meni rehtorin perään. Kävelyä hankaloitti kiristysside polvessa jonka lääkäri oli siihen edellisellä viikolla laittanut. Saku oli liikuntatunnilla loukannut jalkansa uudestaan ja siitä oli otettu röntgen joka ei hyvältä näyttänyt.
”Ole hyvä ja istu.” Kivinen sanoi kohteliaasti. Saku oli aina pitänyt rehtorista, vaikkei usein ollutkaan joutunut miehen kanssa tekemisiin. Mies oli rauhallinen ja osasi kuunnella nuoria. Saku istui kömpelösti tuoliin ja katseli ympärilleen. Hän oli aina luullut että rehtorin huone olisi hieno ja iso mutta ihan pikkuruinen koppi se loppujen lopuksi oli.
 ”Valitettavasti minulla on hieman huonoja uutisia koskien tulevia opintojasi. Sinähän olet hakenut Mäntylän Urheilulukioon?”
”Niin olen.” Saku vastasi kurkku käheänä. Hän aavisti jo pahinta.
”Valmentajasi ja liikunnanopettajasi olivat minuun yhteydessä ja pahoin pelkään että sinä et sinne lukioon pääse.”
”Miksen?”
 ”Näyttäisi siltä että sinun polvesi ei yksinkertaisesti kestä. Se on loukkaantunut jo kahdesti.” Rehtori selitti rauhallisesti. Mutta nyt Sakua alkoi jo ärsyttää miehen tyyneys. Hänhän oli menettämässä tulevaisuutensa ja toinen vaan selittää asiaa kuin puhuisi jostain hemmetin säästä! Saku hermostui ja alkoi puhua kiivaammin.

”Ei se polvi niin pahana ole. Mä lepään vaan vähän aikaa ja sit se on kunnossa. Ihan tosi. En mä muuta osaa tehdä kun pelata futista.”
”Rauhoituhan nyt.” Rehtori kehoitti.
”Mun on pakko päästä sinne kouluun. Mitä muutakaan mä tekisin?” Saku miltei aneli.
 ”Olen pahoillani. Mutta on sinulla muitakin vaihtoehtoja. Sinulla on kuitenkin kohtuu hyvät numerot ja voit hakea muihin lukioihin. Harkitsisit edes.” Rehtori sanoi.
Saku nyökkäsi hiljaa ja puri huultaan.
”Minä ilmoitan asiasta vanhemmillesi ja selitän tilanteen. Miettikää yhdessä miten tästä jatketaan eteenpäin ja jutellaan sitten myöhemmin lisää. Hakuaikaa on jäljellä vielä reilu kuukausi.” Kivinen sanoi ja saattoi Sakun pois huoneesta. Saku lysähti istumaan käytävälle ja manasi polveaan. Siihen tosiaan sattui ja kovasti mutta hän oli yrittänyt peittää sen mutta nyt sekin oli ihan turhaa.

*****
Koulu loppui aikaisin sinä päivänä ja Saku linkkasi tyttöystävänsä luo. Sinin kasvot punoitti kuumeesta ja tämä oli pukeutunut aamutakkiin. Sakun mieli alkoi vaellella ja hän mietti oliko Sinillä jotain aamutakin alla. Sini kuitenkin tunsi Sakun.
”Älä edes kuvittele. Mulla on hirvee olo.” Sini sai sanotuksi ja sai kovan yskänpuuskan. He kävivät läksyt äkkiä läpi ja Saku meni keittämään teetä. Sini laahusti pöydän ääreen ja kysyi.
”Miks sä oot noin hiljainen? Onko jotain sattunut?”  Sini kysyi ja Saku alkoi kertoa käymästään keskustelusta rehtorin kanssa ja Sini näki kuinka vaikea paikka se pojalle oli.
”Mut voithan sä tehdä jotain muuta. Ei se jalkapallo voi olla sun koko elämäs.”


”Mutkun se on!” Saku sanoi ja tajusi vasta sitten mitä oli sanonut.
”Anteeks. Tietty sä oot myös mut kyllä sä tiedät mitä mä tarkotan.” 
 ”Anna olla. Kyllä mä tiedän. Eihän tää suhde ois ees kestänytkään jos sä oisit muuttanut sinne huitsin helvettiin.”
”Ai ei vai? Mä kyllä olisin ollut valmis jatkamaan mut mä en tienny että sä et haluu olla enää mun kaa.” Saku sanoi.
”No haluun tietysti mutta mietihän nyt vähän. Milloin me ois muka nähty toisiamme? Pari kertaa vuodessa? Luuletko sä että se riittää pitämään suhdetta kasassa.” 
 ”Luulen mä. Mä rakastan sua eikä mikään välimatka muuta sitä.”
”Niin mäkin rakastan sua.” Sini vastasi takaisin. Kumpikin oli hiljaa kunnes Sini jatkoi.
”Mitä sä aiot tehdä?”
”Jään tänne ja meen sun kanssa naimisiin ja sit tehdään tusina lapsia.” Saku vitsaili. Sinillä oli kurja oli mutta vastasi silti.
”Oliko toi kosinta?” 

*****
Parin vuoden kuluttua 


Ilona auttoi äitiään siivouksessa. Äidillä oli selkä reistaillut viime aikoina ja Ilona halusi olla hieman apuna kotona. Varsinkin kun hän oli aiheuttanut lisää harmaita hiuksia vanhempiensa päihin täytettyään 15.
Hän oli juuri imuroimassa omaa huonettaan kun näki äidin seisomassa ovensuussa. 
 ”No mitä nyt?” Ilona kysyi sammuttaessaan imurin.
”Mikä tämä on?” Pinja kysyi ääni väristen.
Ilona katsoi sydän jyskyttäen kondomia joka oli äidin kädessä.
”Mistä sä ton löysit?”
”Onko tämä sinun?”

”No on on, mut mistä sä sen löysit?” Ilona tiukkasi ja nappasi muovikäärön äitinsä kädestä.
”Se oli sinun housujesi taskussa. Olin laittamassa niitä pyykkiin ja tyhjensin taskut.” Pinja sanoi.
”Eikö sinulla ole mitään sanottavaa?” Pinja kysyi surullisena.
”No mitä pitäis sanoa?”
”Sano edes oletko sinä jo tarvinnut näitä?”
”Ei oo totta. Enhän mäkään kysele sun seksielämästä. Anna mun jo olla!” Ilona sanoi ja alkoi vetää ovea äitinsä nenän edestä kiinni.
”Ilona kuuntele nyt. Sinä olet vasta 15. Tottakai minä olen huolissani. Sano edes miten pitkään sinä olet tarvinnut näitä. Ole kiltti.” Pinja pyysi. Ilona rauhoittui nähdessään huolen joka paistoi äidin kasvoilla.
”No niitä jaeltiin koulussa kun meillä oli valistusta. En mä oo niitä vielä tarvinnut mutta hyvähän niitä on olla mukana. Eikös?” Ilona sanoi ja yritti hymyillä. Hän ei taatusti kertoisi vanhemmilleen totuutta.



Pinja nyökkäsi ja vei imurin mennessään. Ilona laittoi oven kiinni hänen selkänsä takana.

*****
 Saku oli tosiaan pitänyt koulusta välivuoden, ja toisenkin. Pinja ja Daavid alkoivat todenteolla kyllästyä poikansa asenteeseen joka lusmuili kotona eikä hakenutkaan mihinkään kouluun.
 ”Voisitko lopettaa sen pelaamisen hetkeksi?” Pinja kysyi Sakulta kun tämä oli pelannut jo puolipäivää tietokoneella.
”Sano vaan mitä asiaa.” Saku vastasi vain vilkaisten äitiään.
”Minä ja isäsi ollaan päätetty että jos sinä et ryhdistäydy niin saat etsiä muualta asunnon.” 
Saku kääntyi katsomaan äitiään.
”Sainhan minä sinut lopettamaan pelaamisen.” Pinja sanoi voitonriemuisesti.
”Ai etkö sä ollutkaan tosissas?” Saku kysyi.
”Olin tietysti. Luuletko että me aiomme katsoa tuollaista vielä pitkään? Nyt hankit töitä tai lähdet kouluun. Aikuinen mies.” Pinja sanoi ja jätti Sakun hölmistyneenä istumaan.
 Saku tiesi vanhempiensa olevan oikeassa. Hän oli vain toivonut jotain ihmettä että hän pääsisi takaisin jalkapallopiireihin. Hänen oli jo myönnettävä että se toivo oli mennyttä. Sinikin oli jo kyllästynyt Sakun laiskuuteen ja uhannut myös lähteä jos Saku ei kasva aikuiseksi. Sinillä sentään oli koulu jo melkein suoritettu ja hän valmistuisi floristiksi muutaman kuukauden päästä.

Saku aukaisi työvoimatoimiston sivut ja rupesi etsimään työpaikkoja. Vain harvoihin paikkoihin ei tarvinnut koulutusta. Viimein hän löysi paikan johon päätti soittaa.
Muutaman päivän päästä Saku ilmoitti ylpeänä vanhemmilleen löytäneensä työpaikan.
”Nyt jo? Eihän se kestänytkään kuin kaksi vuotta.” Daavid sanoi lehtensä takaa.
”Minne pääsit?”
”Rakennukselle apupojaksi. En mä taida muuhun kelvatakaan.” Saku sanoi mutta oli kuitenkin iloinen saatuaan edes jotain työtä. Sinikin oli ollut todella mielissään asiasta.
”No nythän sinä voit maksaa vuokraa.” Daavid ehdotti.
”Tai sitten mä etsin oman paikan.”
 ”Ihan miten vain. Mutta minä ainakin olisin mielissäni jos sinä vielä asut täällä. Varsinkin nyt kun olet sentään töissä. Ja saa se Sinikin tänne muuttaa jos haluaa.” Pinja sanoi.
”Miks ihmeessä se haluis asua täällä?” Saku ihmetteli.
”No eihän sitä koskaan tiedä. Ilmainen asunto, ruokaa aina jääkaapissa. Teidän ei tarvitsisi kuin olla ja elellä.” 


”Ai nyt voitas vaan olla mutta muutama päivä sitten olitte jo potkimassa mua pellolle.” Saku vastasi.
”No pakkohan meidän oli saada sinut järkiintymään. Sinähän olisit muuten homehtunut tuohon tuoliin kiinni.” Daavid vastasi pojalleen.

Saku oli tietoinen Sinin suunnitelmasta muuttaa omaan asuntoon valmistumisen jälkeen, joten Saku kertoi mitä hänen vanhempansa olivat sanoneet.
”Se voisi olla ihan hyvä ajatus.” Sini sanoi. He olivat pitkästä aikaa rannalla kun oli niin ihanan lämmin ilma.
”Ihan tosi? En kyllä olis uskonut että haluisit muuttaa minun vanhempien kanssa samaan taloon.”

”Miksen. Sinun vanhemmat on tosi mukavia. Ja eihän siellä tartteis montaa vuotta asua. Vähän aikaa vaan että saadaan hieman säästettyä rahaa ja ostetaan sitten oma talo. Kyllä se minulle kävisi.” Sini sanoi. He päättivätkin että Sinin valmistujaisten jälkeen he hakisivat tytön tavarat ja muuttaisivat saman katon alle.

*****

Pinja ja Daavid olivat kutsuneet Lotan ja Kasimirin kylään. Pinja oli leiponut muffinsseja ja he istuivatkin kahvipöydän ääressä jutellen.
”Joko teillä on suunnitelmia teidän kesälomalle?” Daavid kysyi nuorelta parilta.
”Ei ole vielä. Ajateltiin vähän tapetoida makuuhuonetta mutta muuten ei ole suunnitelmia.” Kasimir vastasi.
”Pystyisittekö te tulemaan tänne pariksi päiväksi tuon nuorison seuraksi kun me ajateltiin Daavidin kanssa lähteä pienelle lomalle.” Pinja kysyi toiveikkaana. Sakuhan toki jo pärjäisi, mutta Ilonalle he halusivat jonkun katsomaan tytön perään. Pinja luotti enemmän Lottaan kuin Sakuun vahtihommassa.
”Kyllä se käy. Ihanaa että tekin viimein pääsette lomailemaan ihan kahdestaan. Olette kyllä sen ansainneet.” Lotta sanoi. Hän tiesi kyllä miksi vanhemmat halusivat pikkusiskolle kaitsijan. Ilona oli hurjempi kuin Lotta ja Saku yhteensä.

*****
 Syksyllä, ilmojen jo viiletessä, vanhukset sitten pakkasivat matkalaukkunsa ja suuntasivat etelän lämpöön. He olivat vuokranneet huoneen rantahotellista, jotta olisivat lähellä merta.

 Pari viettikin suurimman osan ajasta rannalla ja kierrellen paikallisia nähtävyyksiä. Välillä heidän mietteet palasivat kotiin ja varsinkin heidän kuopukseensa mutta malttoivat kuitenkin rentoutua ja pitää hauskaa. Tätä he olivat todella tarvinneet. Pinjakin oli raatanut töissä useamman vuoden ja keväällä, hänkin oli päättänyt jäädä eläkkeelle. 

*****

Joitakin kuukausia myöhemmin, Pinja ja Daavid olivat juuri katselemassa illan elokuvaa kun heidän puhelimensa soi. Kumpikaan heistä ei ehtinyt vastaamaan, kun Sini, joka oli jo muuttanut heidän taloonsa asumaan, vastasi puhelimeen.
”Kilpisillä, Sini puhelimessa.”
”Se on teille.” Sini sanoi vakavana ja ojensi luurin tietoisesti Daavidille. Pinja tuli kuitenkin myös kuunteluetäisyydelle.
 ”Daavid Kilpinen puhelimessa.”
”Iltaa. Täällä puhuu lääkäri Saara Pääkkönen. Oletteko te Ilona Kilpisen isä?”
”Kyllä olen. ” Daavid vastasi ja tunsi kuinka Pinjan sormet puristuivat hänen kätensä ympärille.
”Teidän tyttärenne tuotiin reilu tunti sitten ensiapuun huonossa kunnossa. Hänelle jouduttiin tekemään vatsahuuhtelu. Emme vielä tiedä mitä muuta hän on nauttinut kuin alkoholia ennen kuin laboratoriovastaukset tulevat. Pystyttekö te tulemaan tänne niin voisimme jutella?” Lääkäri puhui nopeasti ja taustalla kuului huutoja ja muutakin hälinää.


”Tottakai. Onko Ilona kuitenkin kunnossa? Eihän hän ole vahingoittunut mitenkään?”
”No eihän hän tietenkään täysin kunnossa ole mutta hengissä kuitenkin. Jospa tulisitte tänne niin jutellaan sitten paremmin. Minua odotetaan.” 

”Me tulemme.” Daavid sanoi mutta puhelu oli jo katkennut. Daavid tiesi että ensiavussa oli usein liian kiire mutta hän ei osannut suhtautua uutiseen lääkärinä vaan isänä. Hän ei uskonutkaan että pystyisi ajamaan autoa joten Saku lähti kuskiksi.

 Sairaalan odotustilassa oli jo hieman rauhallisempaa, kun perhe pääsi paikalle. Heidät johdatettiin toiselle osastolle huoneeseen jossa Ilona makasi hauraan näköisenä sängyllä. Huoneessa oli hoitaja paikalla ja hän sanoi hakevansa lääkärin paikalle. Pinja purskahti itkuun ja Daavid seisoi hiljaa hänen takanaan.

Saku istui tuolissa ajatuksiinsa syventyen ja Daavid yritti lohduttaa vaimoaan.Aikaa kului useampi minuutti kunnes lääkäri viimein saapui. He kättelivät ja esittäytyivät.
”Te olette siis Ilonan vanhemmat?”
”Kyllä.”
”Tyttärenne siis tuotiin tänne noin kahdeksan aikaan illalla huonossa kunnossa. Hän oli tajuton tullessaan ja jouduimme lopulta tekemään hänelle vatsahuuhtelun. Tilanne on nyt vakaa. Labratulosten mukaan hän on nauttinut joitakin lääkkeitä mutta ei mitään vaarallista, lähinnä särkylääkettä mutta ei niitäkään suurissa määrin. Onko tyttärellänne ollut aiemmin ongelmia alkoholin käytön takia?”
 ”Ei meidän tietääksemme. Onhan hän hieman kapinoinut ja ollut enemmän kavereidensa kanssa kuin meidän, mutta koskaan emme ole haistaneet hänestä alkoholia.” Pinja sanoi itku kurkussa.
”Voi ollakin että tämä on ollut ehkä ensimmäinen kerta. Promilleja oli nimittäin melko vähän. Luultavasti hän ei ole tottunut alkoholiin, eikä noin nuoren tietysti pitäisi ollakaan.” Lääkäri selitti hieman toruvasti.
”Selviääkö hän?”
”Tottakai. Kunhan nyt pysyttelisi erossa alkoholista. Tässä olisi voinut käydä huonosti. Ilona joutuu jäämään ainakin huomiseen joten älkää olko pitkään jotta hän saisi levätä.” Lääkäri sanoi ja poistui huoneesta.
Pinja käveli hitaasti sängyn luo ja istahti varovasti tyttärensä vierelle tarttuen samalla tyttärensä kädestä. Käsi oli niin pieni että se hukkui Pinjan käden sisään. Pitkän aikaa he vain istuivat ja katselivat kuinka Ilonan rinta kohosi rauhallisesti hengityksen tahtiin. Daavid kiitti luojaansa että Ilona oli selvinnyt. Hetken päästä Ilona avasi silmänsä ja katseli heitä. 
 ”Äiti?” Vain pieni kuiskaus kuului tytön huulilta mutta jokainen huoneessa olija kuuli sen.
”Niin kulta?” Pinja kysyi ja pyyhki silmiään.
”Mitä on tapahtunut?”
”Sinä olet sairaalassa. Mutta nyt kaikki on hyvin. Lepää vain.” Pinja sanoi silittäen Ilonan poskea hellästi.
”Miksi?” Ilona kysyi. Häntä väsytti suunnattomasti mutta hän halusi tietää miksi oli sairaalassa.
”Sinä joit liikaa alkoholia. Muistatko?”
Ilona pudisti päätään vaikka kyllä hän jotain muisti. Annika oli houkutellut hänet jonnekin baariin, mihin pääsi alaikäisetkin ja hän oli juonut siellä ihan tolkuttomasti. Ja se poika. Ilona ei muistanut pojan nimeä mutta muisti kuinka he olivat menneet jatkoille yhdessä jonnekin asuntoon. 

Siellä he olivat jatkaneet juomista ja Ilona oli valitellut päänsärkyä. Poika oli tarjonnut Ilonalle lääkettä ja vähän muutakin. Ja nyt hän oli tässä.


”Anteeksi.” Ilona kuiskasi vanhemmilleen. Pinja ja Daavid kuitenkin vain silittelivät ja halailivat tyttöä.
Saku sanoi menevänsä soittamaan Lotalle. 
 Saatuaan puhelunsa soitettua, Saku huomasi lääkärin joka oli hoitanut siskoa.
”Hei, anteeksi. Olisiko teillä vielä hetki aikaa?” Saku kysyi.
”Niin?”
”Tuota. Minä olen Ilona Kilpisen isoveli. Teittekö te muita tutkimuksia Ilonalle?”
”Mitä tarkoitat?”
 ”No siis esimerkiksi … tuota, oliko Ilonalle tehty jotain väkivaltaa, tiedättehän.” Sakulle teki vaikeaa edes ajatella että hänen pikkusiskonsa olisi mahdollisesti raiskattu mutta hänen olisi pakko saada tietää.
”Minun varmaan pitäisi puhua siitä vanhempiesi kanssa.” Lääkäri ehdotti.
”Eivät he sitä kestäisi. Minä olen jo aikuinen ja… olkaa kiltti. Minun on pakko saada tietää. Ilona on minun siskoni.”
”Hyvä on. Me tosiaan teimme hänelle raiskaustutkimuksen. Hän oli kyllä ollut vastoittain yhdynnässä mutta häntä ei raiskattu.” 
 ”Oletteko ihan varma?”
”Kyllä olen.”
”Kiitos.” Saku sanoi ja antoi naisen mennä. Saku oli niin helpottunut uutisesta että oikein sydämeen koski. Hieman paremmalla mielellä hän suuntasi takaisin perheensä luo.

*****

 
Pikkuhiljaa arki palasi taloon. Ilona piti vapaata koulusta ja Pinja ja Daavid passasivat tyttöä. Saku ja Sini kävivät molemmat töissä. Saku oli saanut vakituisen paikan rakennuksilta eikä enää miettinyt koulunkäyntiä. 
Hän oli tyytyväinen muurarin työhön, vaikkei palkka ollutkaan järin suuri. Mutta kyllä sillä toimeen tuli. Sinillä oli äitiysloman sijaisuus kukkakaupassa, joka kestäisi vielä puoli vuotta. 

*****



 Saku ja Sini olivat ottaneet tavaksi istua lammen äärellä iltamyöhällä katsellen tähtiä ja jutellen kaikenlaista. Usein he ottivat myös pientä purtavaa mukaan ja olivat olevinaan treffeillä. He olivat jo valmistautumassa takaisin sisälle kun Saku pysäytti tyttöystävänsä.

”Muistatko kun me joitain vuosia sitten juteltiin tulevaisuudesta? Siitä miten me mentäisiin naimisiin ja tehtäisiin lapsia?” Saku kysyi pitäen Sinin käsiä omissaan.
”Muistan. Mitä siitä?”
”Sitä vaan että nyt minä sitten teen sen.”
”Ai minkä?”



”No kosin.” Saku sanoi ja polvistui Sinin eteen.
”Tulisitko vaimokseni?” Saku sanoi vakavana.



”Tietysti tulen. Ei epäilystäkään.” Sini sanoi ja veti Sakun syleilyynsä.
”Teit minusta juuri valtavan onnellisen.” Sini jatkoi.



Kaikki eivät kuitenkaan olleet onnellisia. Ilona tutki kalenteriaan ja laski yhä uudestaan ja uudestaan päiviä joutuen viimein myöntämään että hänen kuukautisensa olivat tosiaankin myöhässä.



 Sellainen osa tällä kertaa. Laitan tähän loppuun vielä muutaman ekstrakuvan. Aivan epäjärjestyksessä.




 Aikuistuneet Saku ja Sini

Ilonan synttärit

Samoiten Sakun

Ilonan ja mysteeripojan ensisuutelo

Ainiin ja Saku löysi aarrearkun joka mahdollisti vanhusten matkustelun



 Ilona teininä


 Tähän loppuun muistakaa sitten jättää niitä ihania kommenttejanne. Saa tietysti risujakin laittaa.



Lähettänyt klo

26 kommenttia:

  1. Anonyymi12. tammikuuta 2013 klo 17.39

    Voi Ilona Ilona Ilona...ei kannata tommone noin nuoressa iässä :D Pinja ja Daavid saa kyllä slaagin tyttärensä raskaudesta ::D

    Saku ja Sini on ihana pari,niitten lapsista tulee kyllä söpöjä! :"3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli15. tammikuuta 2013 klo 11.46

      Ilonan kohtalo selviää seuraavassa osassa.
      Noilla Sakun ja Sinin geeneillä kyllä toiveet on korkealla.
      Kiitos kommentistasi.

      Poista
  2. Jade Essence12. tammikuuta 2013 klo 21.44

    Olen Pinjan kanssa samaa mieltä, Annika vaikuttaa koppavalta. Ilona näköjään ei kiinnitä sen suurempaa huomiota kaverinsa napautuksiin, ihan hyvä niin.
    Voi Sakua, toivottavasti tuo polvivamma ei jää pysyväksi :/ Harmihan se on, kun ei pääse haluamaansa opiskelupaikkaan mutta parempi pelata varman päälle ettei kunto mene huonompaan suuntaan. Ja Sinikin puhuu järkeä, etäsuhde olisi varmasti ollut vaikea ylläpidettävä.

    Mitäs totuutta Ilona ei nyt kerro? Äs, jäi vaivaamaan...
    Ja hyvä että Saku hankki itselleen työpaikan, ei se olisi ollut pojalle itsellekään hyväksi jos tämä olisi vain lusmuillut kotona tekemättä mitään. Sinikin varmaan arvosti ryhtiliikettä.

    Hyvä että Pinja ja Daavid pääsevät viettämään hieman kahdenkeskistä aikaa, ja että lastenvahditkin löytyivät suhteellisen vaivattomasti :)
    Huh, Ilona ehti jo säikäyttää minut. Onneksi tyttö sentään tuli kuntoon eikä tarvinnut vatsahuuhtelua kummempaa hoitoa. Katsoisi vain hieman enemmän, minne menee ja kenen seurassa...

    Hienoa että Saku sai viimein kosittua Siniä, nuo kaksi sopivat mainiosti toisilleen :)
    Kappas vain, seuraamus ilmoittelee itsestään. Hieno koukku juuri tuohon loppumetreille, odotan mielenkiinnolla mitä tästä tulee ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli15. tammikuuta 2013 klo 11.49

      Sakun polvi kyllä estää jalkapallon peluun, mutta muuten polvesta ei liene sen enempää harmia tulevaisuudessa.

      Tuo Ilonan hommahan meni siis niin että tyttö väitti äitilleen ettei ole tarvinnut kondomia vielä käyttää mutta valehteli. Eli se oli se totuus.
      Kiva kuulla että loppu säväytti. Niin oli hieman tarkoituskin. Mulla taitaa nää juonet olla aina sen verran ennalta-arvattavia että hyvä jos välillä tulee pikku yllätyksiä.
      Kiitos kovasti ihanasta kommentista.

      Poista
  3. Tinttis12. tammikuuta 2013 klo 21.47

    Nuo Ilonan ongelmat tuli aika puskista. Jopas jopas, tyttönen. Ei tuolla tavalla kannattaisi, noin nuorenakin... Sellaisia teinit kyl valitettavasti taitaa olla. Ehkä hiukan olisi voinut enemmän kertoilla Ilonan jutuista ennen kuin kutsu sairaalaan yhtäkkiä tuli, mutta toihan tuokin aika lailla yllätystä lukijoille. :)

    Saku... Niin komea. :DD Oijoi, kuolasin vain häntä koko osan. Tietysti vähän harmittaa, kun polvi meni sököksi tyhmän pahoinpitelijän takia, ja ei poika päässytkään jalkapalloammattilaiseksi. Mutta jos rakennusala myös sopii, niin mikäs siinä sitten.
    Saku on löytänyt itselleen todella mukavan naisen. Luultavasti aivan kaikki eivät olisi jaksaneet katsella, kun mies vain pelailee päivät pitkät. Onneksi vanhemmat takoivat miehen päähän järkeä, ja he pääsivät jopa muuttamaan saman katon alle. Ja söpö kosinta! :) Lapsia odotellessa, vaikka pikkusisko taisikin ehtiä edelle siinä asiassa.

    Hyvä osa oli ja onnea muuttoon! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli15. tammikuuta 2013 klo 11.53

      Ihan totta puhut. Nyt itsekin tajusin miten vähän Ilonan taustasta kerroin mutta varmaan johtuu siitä että perijä on jo valittu niin ehkä en niin helposti enää paneudu noiden muiden hahmojen kerrontaan.

      Saku on kyllä aika hot. Kyllä niitä lapsukaisia tulee vielä mutta ehkä pari osaa pitää vielä odotella. Mulla on hieman ideoita parille osalle joten ne ensin alta pois.

      Kiitos kommentistasi ja onnea tarvitaan aina. Muutto ei aina ole sitä mieluisinta puuhaa. Varsinkin tällaisella laumalla.

      Poista
  4. linda sofia12. tammikuuta 2013 klo 23.14

    Huhhuh, olipas toimintaa sisältävä osa! Ihan kivaa että mentiin ajassa niin eteenpäin, että päästiin seuraamaan Ilonan teinivuosia. Ja mukavaa myös, että Saku ja Sini päätyivät sitten kihloihin ja Lotta elää myös tyytyväisen oloisena parisuhteessa. Saa nähdä nyt miten Ilonan käy, jos kerta hänestä olisi teiniäiti tulossa. Hyvä osa ja jään oottelemaan, että mitäs seuraava osa tuo Kilpisille mukanaan ! :)
    - Sabrina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli15. tammikuuta 2013 klo 11.55

      Ilonan kohtalo tosiaan selviää seuraavassa osassa. Sakulla ja Sinillä menee hyvin mutta jotain olen suunnitellut heidänkin varalle.
      Kiitos mukavasta kommentistasi.

      Poista
  5. Tyllerö13. tammikuuta 2013 klo 11.23

    Olipas osa!
    Yhtä jännitysnäytelmää mikä kyllä sopi sunnuntain aamukahvitteluhetkeen hyvin. Suuri kiitos! Kyllä näitä sun osia täällä Kilpisillä aina odotteleekin kun ovat niin realistisuuta tapailevia kodin tapahtumia. Teksti niin luontevaa ja kuvat todella hyvin lavastettuja. Itse jo tässä hakailee simsin pariin pääsystä, mutta toistaiseksi ilman konetta vielä ollaan.

    Ensi viikolla pitäisi kone viimein saapua...mutta voi taivas sitä latailujen määrää mikä on luvassa :D. Pitä pistää varmaan jokin vinkkilinkki-osio pystyyn niin saa jotain muistikuvia mistä mitäkin on ladattu :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli15. tammikuuta 2013 klo 12.01

      Ollos hyvä vaan. Minä olen jo niin mökkihöperö ja neljän seinän sisällä oleileva kotihiiri että pakostakin nuo kodinomaiset asiat tulee tähän tarinaankin.

      Harmittavaa kun koneesi hajosi. Meilläkin tuo pikkukisu on jo muutamat johdot purrut poikki ja katkonut isoimman kukkani. Joulukuusessa kerkesi olla vain puoli päivää valot kun kisu päätti että ilman valoja on kivempi.
      Kiitos kivasta kommentistasi ja tosiaan kerro tännekinpäin kunhan taas saat jotain tarinaa tehtyä. En malta odottaa.

      Poista
  6. Gooble13. tammikuuta 2013 klo 13.31

    Huhhuh, mikä osa! Aivan mahtavaa työtä!
    Vai alkoi Ilonalla mennä vähän turhan lujaa... Toivottavasti nyt ei ainakaan tule enää ongelmia alkoholin kanssa, kun lapsikin on tulossa! Ja saa nähdä, miten muu perhe suhtautuu uutiseen.. Onhan hän vasta 15..:/

    Onneksi Saku sai h´ryhdistäydyttyä, hienosti olit kuvaillut pojan tunteet! Ja ihanaa, että Sinistä ja hänestä nyt tuli onnellinen pari joka tapauksessa ^^

    Lapset ovat todella kauniita/komeita kaikki!
    Jatkoa odotellen (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli15. tammikuuta 2013 klo 12.03

      Ilona on vähän raisu ja ottaa nuoruudestaan kaiken irti. Ensi osassa selviää miten nuoren tulevan äidin käy.
      Saku ja Sini on kyllä ylisöpö pari. Pakko oli iskeä yhteiskuva heistä kun tykkään molemmista hirmuisesti.
      Kiitos ihanasta kommentistasi.

      Poista
  7. Pisara13. tammikuuta 2013 klo 21.38

    Oi todella ihana osa :)
    Oli mukava nähdä vilaus Lottaakin ja voi Ilonaa. Saa nähä mitä tapahtii ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli15. tammikuuta 2013 klo 12.04

      Mukava kuulla että tykkäsit. Halusin Lottaakin hieman mukaan kun onhan hän kuitenkin perhettä. Oma ekstra on kyllä naisesta tulossa.
      Kiitos kommentistasi.

      Poista
  8. Pihja13. tammikuuta 2013 klo 23.48

    Tottakai laitetaan ihania (tai no, ihania ja ihania..) kommentteja, eihän tällaiselle voi risuja laittaa :D

    Sini ja Saku on ihana pari (joo, ennen en ollut yhtään romanttinen ihminen itsekään, mutta nooo ajat muuttuva ;D) ja ihanaa, että heillä menee nuin hyvin :) Ja vanhempikin pariskunta on vielä onnellinen yhdessä, siitä pisteet heille.

    Draamaa nyt saimme Ilona-tyttösestä, asia olikin jo arvattavissa, koska Annika oli jo lapsena mitä oli (: Ja kun on nuinkin hyvä kaveri, niin kyllä sitä voi samoja piirteitä itsestäänkin löytää (Ilona siis)Ilonan tila ei tullut yllätyksenä, hän kuitenkin oli ollut alkoholin vaikutuksen alaisena yhdynnässä (hui kuinka viralliselta kuulostaa :S) ja kun näin tarinamaailmassa pyöritään... :D Mutta miten Ilona, hänen vanhempansa (sekä Saku) ja tämä hänen "mysteerimiehensä" (nauroin tuolle :D) sekä myös ystäväpiiri, varsinkin Annika tilanteeseen suhtautuupi.

    Oli kiva huomata, että on tullut uusi osa ja ehdinkin vielä lukemaan, mutta tästä voi kyllä huomata, että kello on jo lähemmäs kaksitoista, ja mun ois jo ajat sitte pitäny väsymylsen puolesta olla nukkumassa :)

    (en muuten ole välttämättä aikaisemmin kommentoinutkaan tänne, vaikka syytä kyllä olisi ollut :D Mutta olen nyt aktiviosoitunut yleensäkkin näiden kommenttien kirjoittamisessa, koska kuitenkin on aina kiva kuulla toisten mielipiteitä :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli15. tammikuuta 2013 klo 12.07

      Saku ja Sini elää nyt seesteistä aikaa. JOtain on kyllä mielessä heidänkin varalleen.
      Kyllä se kaveripiiri paljon vaikuttaa. Tässä tapauksessa hieman huonosti Ilonalle kävi mutta asiat kyllä selviävät tavalla tai toisella.
      Kiva että tulit kommentoimaan. Mukavahan näitä on lukea. Itsekin joskus muinoin enemmän vain luin mutta nyt kyllä kommentoin edes muutamalla sanalla koska tiedän että se tosiaan innostaa kirjoittamista.

      Kiitos mukavasta kommentistasi.

      Poista
  9. Yavanna14. tammikuuta 2013 klo 0.15

    Johan oli osa, eikä mulla taida olla tähän enempää sanottavaa, kun muut sen jo ovat tuossa sanoneet.
    Taitaa tuo Ilona olla vähän hulivili veljeensä ja vanhempaan siskoonsa verrattuna.
    Toivottavasti neiti ei nyt sen enempää ole pulassa, kuin mahdollisesti raskaana, mikäli oikein arvasin, kun hän laski päiviä kalenteristaan.
    Nyt hänen on otettava vastuu elämästään, mikäli sitten ei päädy johonkin toiseen ratkaisuun.
    Mutta toivottavasti asiat hänen kohdallaan kääntyisivät parhain päin.

    Ai että kun Sakusta on tullut komia mies ja ihanasti kosi rakkaintaan. Aaaws. :3

    Extrakuvatkin oli kivoja.
    Jäänkin nyt mielenkiinnolla odottamaan Kilpisten uusia edesottamuksia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli15. tammikuuta 2013 klo 12.09

      Ilona tosiaan on aika villi tapaus. Liekö syynä se että sisaret on jo niin vanhoja verrattua tyttöön että pitää etsiä muuta tekemistä.
      Juu, raskaanapa hyvinkin. Ilona tekee ratkaisunsa ensi osassa ja saa hyvän ystävänkin itselleen.
      Saku on kyllä oikea sydäntenmurskaaja.
      Kiitos paljon kommentistasi.

      Poista
  10. Mesinen17. tammikuuta 2013 klo 17.39

    Voi Ilona, voi Ilona!
    No tuon mensujen myöhästymisen kyllä arvasi, siitä kun tyttö oli puuhaillut pojan kanssa pedissä ;) ! Toivottavasti poika löytyy vielä ja parista tulisi vaikka onnellinen pieni perhe yhdessä, vaikkakin suhde ei ole alkanut parhaalla mahdollisella tavalla...
    Ilona on muuten todella kaunis simi! Perinnyt kyllä ehdottomasti parhaat puolet vanhemmistaan...

    Sakukin sai sitten lopulta töitä ja Sininsä. Harmi, ettei poika päässyt urheilulukioon, mutta parempihan se on jos polvi reistailee.
    Sini ja Saku on kyllä todella suloinen pariskunta <3!

    Ihanan todentuntuinen osa jälleen!
    Pidän niin kauheasti tyylistäsi kirjoittaa ja kertoa. Kerroit tuon Sakun ja Sinin taloon jäämisenkin niin aidon tuntuisesti. Eihän se kovin luonnollista nyt ole, jos jäädän vanhempien luokse asumaan ja perhettä perustamaan nykymaailmassa.

    Onnea uuteen kotiin!
    Muuttaminen on kyllä ihan hirmu puuhaa. Me vaihdettiin asuntoa viime vappuna ja aivan kauheata oli se pakkaaminen sekä purkaminen..

    Jatkoa innolla odotellen, kun ehdit ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli23. tammikuuta 2013 klo 21.25

      Ilona yllätti kyllä minutkin tuolla ulkonäöllään. tyttö on kyllä ollut vähän huonoilla teillä mutta jospa siihen nyt tulisi muutos.
      Vaikea oli kyllä keksiä miten saisin nuoren parin jäämään taloon kun en halunnut sitä perinteistä "perijä" juttua käyttää.

      Hirveää tämä pakkaaminen. 5 hengen kamat kun pitäis saada kasaan niin hiekä pukkaa. Nuorimmainen vielä osallistuu purkamalla sen mitä keretään pakata. Ihanaa.

      Seuraava osa menee varmasti pitkälle muuton jälkeen vaikka olenkin kirjoittanut suurimman osan osasta.
      Kiitos paljon ihanasta kommentistasi.

      Poista
  11. vupii17. tammikuuta 2013 klo 18.09

    Olipas mukava osa :) Luulin jo että Saku jääpaikoilleen mutta onneksi poika järkiintyi, söpöpkin vielä kuin mikä♥
    Ja niin romanttisesti kosi tyttöystäväänsäkin.
    Ilona taitaa olla vähän kapinallinen mutta ehkä tuosta nyt rauhoittuu?
    Oikein mukava osanen, todentuntuinen ja pidät tosi paljon Kilpisten talosta♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli23. tammikuuta 2013 klo 21.26

      Kiitos kommentistasi.
      Saku osaa yllättää romanttisuudellaan vaikka tulevaisuudessa ehkä vähän ikävämmällä tavalla. (pieniä paljastuksia)

      Poista
  12. Aui18. tammikuuta 2013 klo 15.46

    Hyvä osa :) Eikä ainakaan minun mielestäni lainkaan liian lyhyt. Mielenkiintoisia tapahtumia, arkea ja juhlaa. Nyt vaan jännityksellä odotellaan, miten Ilona toimii mahdollisen masuasukkinsa kanssa... :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli23. tammikuuta 2013 klo 21.26

      Kiitos kommentista. Ensi osassa selviää kyllä Ilonan kohtalo.

      Poista
  13. Nelskutin19. tammikuuta 2013 klo 16.43

    Olipas ihana osa! :D Ja ihana banneri sulla täällä!

    Oon niin ilonen, kun Saku kosi Siniä, saas nähdä tuleeko niille tusina lapsia :) Ilona näyttää ryhtyneen kapinalliseksi, mutta hän toivottavasti oppii virheistään ja muistaa kohtuuden kaikessa..Innolla odotan jo seuraavaa osaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli23. tammikuuta 2013 klo 21.28

      Kiva kun tykkäät kuvasta. En millään saa siitä pidempää vaikka vupii hyvät ohjeet kertoikin niin laitoin sen sitten tuolleen.
      Mun hermoilla tuskin parille tule tusinaa lasta (vaikka niin suunnittelivatkin), mutta eiköhän niitä jokunen nähdä.
      Kiitos ihanasta kommentistasi.

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)