maanantai 18. helmikuuta 2013

Osa 10

Muutto saatiin kunnialla tehtyä joten eikös sitten iskenyt koko porukkaan vatsatauti josta onneksi selvittiin voittajina. Sen kunniaksi päätin tehdä teille uuden osan. Enjoy.
Huom. Osa sisältää hieman nakuilua. Ja tuo tekstin fontti taas on miten sattuu. Se ei selvästikään pidä minusta.



 
Ilona yökki mutta mitään ei enää tullut. Hänen palleansa oli kipeä jatkuvasta oksentelusta. Hän vihasi jo nyt oliota joka asusti hänen kohdussaan. Ilona oli juuri nousemassa pöntön äärestä kun Sini tuli kylpyhuoneeseen.

”Anteeksi. Ovi ei ollut lukossa. Luulin että tämä on vapaa.” Sini sanoi kunnes vaikeni äkkiä nähdessään Ilonan kasvot. Tytön kasvot olivat kalpeat ja silmien ympärys punertavat.
”Mikä sinun on? Oletko sairas?” Sini kysyi huolissaan.
 ”Ei mulla mikään ole.”
”Onhan. Sinähän ihan vapiset. Oletko sinä myös itkenyt?”
”Anna jo olla. Mä oon ihan kunnossa.” Ilona tiuski.
”Miksi sinä olet sitten oksentanut?” Sini kysyi huuhtoessaan pöntön jota Ilona ei ollut vielä kerennyt puhdistamaan.

Ilona rupesi itkemään. Hänellä ei ollut ketään kenelle puhua. Vanhemmille hän ei voinut kertoa raskaudestaan ja kaveritkin olivat kaikonneet. Nähdessään tytön tilan, Sini otti tytön halaukseensa ja hyssytteli tätä. ”Tule. Mennään sinun huoneeseesi ja kerrot sitten mikä sinun mieltäsi painaa.” Sinillä oli jo omat aavistuksensa, mutta hän halusi että Ilona kertoisi itse. 

Sini ei halunnut painostaa ja tytön istuuduttua lattialle tyynyjensä sekaan, Sini seurasi esimerkkiä. Ensin hän luuli, että Ilona ei aikoisi avata suutaan ja olikin jo melkein tekemässä lähtöä kun hiljaisuus katkesi.   
”Mä olen raskaana.” Ilona sanoi hiljaa.
”Niin minä vähän arvelinkin.”
”Mitenniin?” Ilona nosti katseensa. Hänen silmänsä olivat vielä oksentamisesta märät ja punaiset.
”Olen huomannut että tuo ei ollut ainoa kerta kun käyt oksentamassa. Ja näin yksi päivä pöydälläsi apteekin pussin kun kävin hakemassa likaiset astiat pois.”
”Niin. Mä tein testin muutama päivä sitten. Miten mä oon sotkenut asiani näin totaalisesti?”
”Oletko kertonut lapsen isälle?” Sini kysyi.
 ”En. Mä en oikeestaan edes tunne koko tyyppiä.” Ilona sanoi häpeissään. Miten tyhmä hän olikaan. Mennä nyt tuntemattoman kanssa sänkyyn ja pamahtaa paksuksi.
”Mä en tiedä mitä mä tekisin.”
”Oletko sinä jo soittanut neuvolaan? Tai puhunut asiasta kouluterveydenhoitajalle?” Sini kyseli.
”En. Äidille ja isällekään en voi kertoa. Ne sais sydärin.”
”No oletko miettinyt edes että aiotko pitää lapsen?” Sini kysyi hitaasti. Hän toivoi sydämessään että tyttö pitäisi vauvan mutta halusi tukea tätä päätti hän miten tahansa. Ilona tosiaan oli aika yksin ja kaiken ulkopuolella. Ja aivan liian nuori. Sini halusi että Ilona voisi tukeutua edes yhteen henkilöön perheessään.
”En mä voi pitää tätä. Mä oon itekin lapsi ja en mä osais ees hoitaa sitä.” Ilona vastasi.
”Mutta saisithan sinä apua meiltä.”
”Silti. Mun on pakko tehdä abortti. Ei musta ole äidiksi.”
”Sinähän sen tietysti päätät. Haluatko että minä soitan neuvolaan ja tulisin mukaan sinne. Jos juteltaisiin yhdessä hoitajan kanssa asiasta ja päätät vasta sitten?” Sini ehdotti.
 Ilona nyökkäsi. Heidän noustessa ylös, Ilona tarrautui Siniin kiinni ja rutisti kovaa.
”Kiitos. Sä oot ainoa jolle mä voin kertoo. Ethän kerro kenellekään?”
”En kerro.” Sini lupasi.
”Et edes Sakulle?” Ilona varmisti.
”En edes Sakulle.”

*****

Pinja ja Sini olivat valmistamassa päivällistä. Miehet olivat menneet sillä aikaa katselemaan uutta autoa. Kummallekin oli tullut kova autokuume mutta he eivät päässeet sopuun siitä millainen auto heidän perheensä tarvitsisi. Saku halusi urheilumallin ja Daavidin mielestä paras valinta olisi tilava perheauto.
 Sini oli juuri pilkkomassa salaattiaineksia kun Pinja kysyi miniältään:
”Joko te olette sopineet hääpäivän?”
”No se on vähän mietinnässä. Minä haluisin että odoteltaisiin hetki mutta Saku haluaisi mahdollisimman nopeasti.” 
”Mutta johan te olette seurustelleet niin pitkään että samahan se olisi mennä piankin.” Pinja sanoi hyväntahtoisesti. Tottakai nuori pari saisi itse päättää hääpäivänsä, mutta silti Pinja oli hieman malttamaton. Lotta ja Kasimirkin olivat vain kihloissa eivätkä edes puhuneet naimisiinmenosta.

 ”Niin...totta.” Sini sanoi. Hänen mieltään painoi kuitenkin Ilona, jonka kanssa he olivat jo käyneet neuvolassa. Terveydenhoitaja oli ollut todella mukava ja kertonut eri vaihtoehdot. Silti Ilona oli päättänyt tehdä abortin ja vaikka se suretti Siniä, hän ei halunnut hylätä kälyään. Ilona oli tosiaan liian nuori saamaan lapsi. Onneksi terveydenhoitaja oli luvannut varata ajan ja täytellä yhdessä papereita. Sini ei olisi uskonut pystyvänsä siihen.


Hän sai kaikki ainekset salaattikulhoon ja asetti sen pöydälle. Sini ei itse ollut vielä ajatellutkaan lapsia mutta nyt tämä Ilonan tapaus sai hänet ensimmäistä kertaa miettimään miltä tuntuisi hoitaa omaa lasta. Sakulle hän ei ollut vielä uskaltanut puhua asiasta mutta pian hän aikoisi.
”Olet tosiaan oikeassa. Ehkä meidän kannattaisi pitää häät jo tänä keväänä.” Sini sanoi kääntyen takaisin anoppinsa puoleen. 

*****



Sakun ja Sinin jo asettua yöpuulle, Sini avasi suunsa.
”Kyllä me voitais pitää ne häät sittenkin jo lähiaikoina.”
”Ihan tosi? Minä luulin ettet halunnut vielä pitkään aikaan.” Saku kysyi ihmetellen.
”No niin minä ensin ajattelin mutta kun asia on nyt niin että minulla taitaa olla kuumetta.” Sini sanoi vihjaillen. Saku kosketti naisen otsaa ja totesi ettei tämä nyt niin kuumalta tuntunut.


”Hölmö. Tarkoitin vauvakuumetta.”
”Ai sitä.” Saku sanoi kiusoitellen. Olihan hänkin jo ajatellut asiaa mutta Sinin tavoin ei ollut vielä uskaltanut puhua siitä ääneen.



”Ruvetaanko heti yrittämään?” Saku sanoi suudelmien lomasta ja sukelsi sitten naisen aluspaidan alle. Sini tukahdutti kiljaisun tietäen että seinän takana olisi korvia kuuntelemassa. Pian hän kuitenkin alkoi hengittämään kiivaammin tuntiessaan Sakun kuuman hengityksen ja kielen märän kosketuksen reisissään joka siirtyi hitaasti mutta varmasti yhä ylemmäs.

***** 

 ”Mua jännittää.” Ilona sanoi ja puristi Sinin kättä. He olivat saapuneet klinikalle jossa Ilonalle tehtäisiin hänen toivomansa toimenpide.
 ”Minä olen tässä.” Sini sanoi rohkaisevasti mutta jännitti itsekin yhtä lailla. Heille oli kerrottu että toimenpide ei kestäisi kauaa ja Ilona pääsisi vielä saman päivän aikana kotiin ellei mitään komplikaatioita tulisi. Jonkin ajan kuluttua Ilona jo kutsuttiin sisään ja Sinin oli jäätävä odottamaan odotushuoneeseen. 

*****

Kotona Pinja ja Daavid luulivat tyttöjen olleen menossa viettämään päivää kaupungille. He olivat niin onnellisia että heidän nuorimmainenkin oli viimein löytänyt luotettavan ystävän jonka kanssa viettää aikaa. Vanhukset olivat grillaamassa ja kalastamassa omasta pihalammesta kaloja ja viettivätkin rattoisaa päivää nauttien toistensa seurasta. Aina välillä toinen muiskautti suukon toisen poskelle tai siveli hellästi toisen selkää.
 Sakukin saapui töistä kotiin ja yritti iskeä kyntensä grillattuun ahveneen.
”Pidäpäs likaiset näppisi erossa siitä. Mene pesulle ja tule vasta sitten takaisin. Meillä on uutisia.” Pinja käskytti poikaansa joka mukisematta teki mitä äiti käski. 



Sinin ja Ilonan saapuessa muu perhe oli yhä pihalla ja he näkivät heidän saapumisensa. Pinja riensi tyttöjen luo onnesta hihkuen.
”Mitäs te juhlitte?” Sini kysyi hieman vaivaantuneena. Hän mietti miltä Ilonasta tuntui.
 ”Meistä on tulossa isovanhempia!”
 Hän näki Ilonan katsovan häneen pahasti ja Sini puisti päätään viestittäen että hän ei ollut kertonut mitään.
”Mistä sinä oikein puhut?” Hän vielä lisäsi.
”Lotta soitti aamulla ja kertoi että hän on raskaana.” Pinja sanoi ja meni takaisin Daavidin viereen hyräillen samalla jotain balladia.
”Tulkaa syömään.” Saku huusi grillipihdit kädessään.
 ”Mua koskee päätä. Mä meen ainakin lepäämään.” Ilona sanoi ja meni kiireesti sisään. Sini sanoi käyvänsä vaihtamassa vaatteensa ja tulevansa sitten.

 ”Mikä on olo?” Sini kysyi mentyä tytön perässä tämän huoneeseen.
”Ihan paska. Sattuu. Vatsaan ja sydämeen.” Ilona sanoi ja hänen katseensa kertoi että tyttö katui jo nyt tekoaan.
”Luuletko että äiti ois yhtä onnellinen jos kyseessä oisin ollut mä?”


”En tiedä. Lotta on kuitenkin jo aikuinen nainen ja sinä vielä lapsi. Sinä teit niin kuin parhaaksi näit.” Sini puheli.
”Kiitos kun et sano sitä ääneen vaikka tiedän mitä sä ajattelet.” Ilona sanoi yhtäkkiä. He molemmat tiesivät että Sini olisi tehnyt toisin.
”Voi kultaseni. Kyllä sinä selviät.” Sini sanoi ja yritti hymyillä lohduttavasti.
”Ajan kanssa helpottaa. Yritä nyt levätä. ”Hän jatkoi ja sulki oven takanaan. 

***** 

Häävalmistelut olivat kovassa vauhdissa vaikka häistä olikin tulossa hyvin pienet. Vain lähisuku ja ystäväpiiri oli tulossa. Kutsut oli jo lähetetty ja ruoat tilattu. Kukat Sini halusi tehdä itse, olihan hän alan ammattilainen. 
 ”Minne ne pojat vievät sinut polttareilla?” Sini kysyi uteliaana. He istuskelivat yhdessä sohvalla.
”En tiedä. Varmaan johonkin kapakkaan. Tuskin sen erikoisempaa.” Saku sanoi vaikka salaa toivoi että olisi muutakin viihdettä tiedossa.
”Entäs sinä?”
”Satu paljasti sen verran että saisin jonkin kauneushoidon ja ihanan aterian. Varmaan kuitenkin jotain ylellistä.” Sini sanoi.


”Et sinä mitään kauneushoitoja tarvitse. Kaunis olet ilmankin.” Saku sanoi ja alkoi kopeloimaan ja suutelemaan naista. He olivat pitkästä aikaa kahdestaan talossa ja he käyttivätkin tilanteen hyväkseen.
”Muistat sitten ettet tee mitään tyhmyyksiä.” Sini sanoi. Tietysti hän luotti mieheen mutta halusi kuitenkin muistuttaa.

”En tietenkään. Minähän rakastan vain sinua.” Saku vannoi.

*****

Pinja oli kylässä Lotan luona ja ihasteli juuri heidän vastavalmistunutta huoneistoa.
”Teillä on kyllä mukava tämä asunto.”
”Kiitos äiti. Haluatko kahvia?”
 ”En taida nyt juoda. Vasta lähtiessä join. Joko muuten vauva liikkuu?” Pinja kysyi viitaten Lotan raskauteen.
”Ei vielä. Vatsa on kyllä pikkuisen kasvanut. Pahoinvointikin loppui jokin aika sitten ja nyt tuntuu että jaksaisin tehdä vaikka mitä.” Lotta kertoi.
”Älä kuitenkaan rasita itseäsi liikaa. Joko olet kertonut pomollesi?” Pinja kysyi.
”En vielä. Mitäs teille kotiin kuuluu? Joko Ilona on rauhoittunut?” 
 ”Onhan se. Ei hän juuri missään enää käy. Mutta ei se minua huoleta. Hän ja Sini ovat ystävystyneet.”
”Sini muuten kutsui minut polttareihinsa. Ja Kasimir on menossa Sakun kanssa.” Lotta ilmoitti.
”Voi miten kiva. Milloinkas sinä ja Kasimir menette naimisiin?” Pinja uteli.
”Ei me olla puhuttu siitä. Meistä on ihan hyvä näin.”

*****

Sini, Satu, Lotta ja Ilona saapuivat kylpylä Rentolaan. Se sijaitsi noin 50 kilometrin päästä Myllymäestä ja paikka oikein huokui hiljaisuutta ja tyyneyttä. 

Heidät vastaanottanut nainen opasti heidät paikkaan ja toivotti rentouttavaa päivää.

 Ensimmäisenä naiset päättivät mennä syömään kevyen lounaan. Pienehkö ravintolasali sijaitsi ylimmässä kerroksessa  ja he ihailivat maisemia suurista ikkunoista. 
Ruokailun lomassa he rupattelivat ja Satu tutustui paremmin Sakun siskoihin. Kun he olivat saaneet vatsansa täyteen, joukko lähti tutustumaan porealtaisiin. 
Vain muutama muu ihminen oli siellä heidän lisäkseen ja he saivatkin oleskella täysin rauhassa. Aika kului kuin siivillä ja Sini ja Satu suunnittelivat käyvänsä vielä hieronnassa ennen kotiin palaamista.

 ”Onpa ihanaa. Onneksi minun pahoinvointi on loppunut niin saunakaan ei tee enää pahaa.” Lotta sanoi. Hän ja Ilona olivat menneet yhdessä saunaan toisten mentyä hierontaan.
Ilona katseli hieman surullisena Lotan vatsanseutua, jossa oli aavistus pyöreyttä. Yhtäkkiä hän kysyi siskoltaan.
”Millaista on olla raskaana?
 ”No en minä oikein osaa sanoa. Ihanalta. Ainakin nyt kun olo on parempi. Mitenniin?”
”Ajattelin vaan.” Ilona vastasi.
”Mutta vaikka olen tällä hetkellä erittäin onnellinen niin olen iloinen etten ryhtynyt tähän aiemmin. Nyt on jotenkin helpompaa ajatella itseäni äidiksi kun meillä molemmilla on työpaikat ja kotikin on saatu hankittua.” Lotta selitti.

Sen kuultuaan Ilona tiesi sittenkin tehneensä oikean ratkaisun. Ei hänellä olisi ollut tarjota vauvalle mitään. Niinpä hän päättikin että laittaisi elämänsä kuntoon ja hankkisi vasta sitten perheen, miehen kanssa jonka hän kunnolla tuntisi ja jota hän rakastaisi.

Sini tunsi olevansa täysin rentona. Hän nautti hierojan varmoista otteista joka sai naisen veren kiertämään vilkkaasti hänen jokaista solua myöten.
Satu makasi viereisellä pöydällä.
”Joko jännittää naimisiin meno?” Satu kysäisi. Hänen äänensä kuului vaimeana.
 ”Ei oikeastaan. Me on kuitenkin tunnettu Sakun kanssa jo vuosia. Ja sitä paitsi, minä haluaisin lapsen.” Sini paljasti.
”Ihan tosi?”
”Joo. On ollut semmonen tunne jo jonkin aikaa.”
”Minäkin voisin nyt kertoa yhden jutun.” Satu sanoi hiljaa ja jatkoi.
”Mekin ollaan Nuutin kanssa yritetty lasta jo reilu vuosi.”
”Miksi et ole kertonut siitä mitään?”
 ”No aluksi minä halusin yllättää sinut sitten kun olisin raskaana mutta sitten kun se vain pitkittyi ja pitkittyi niin en sitten enää viitsinyt kertoa.” Satu kertoi ja Sini näki sisarensa silmissä surua.
”Kyllä te varmasti vielä lapsen saatte.” Sini rohkaisi.
”Me ollaan menossa kuukauden päästä tutkimuksiin ja jos me saada omaa lasta niin sitten me adoptoimme.”
”Miltä se sinusta tuntuu?”
”Ihan hyvältä. Toki minä haluaisin ihan oman lapsen mutta toisaalta tuntuu hyvältä antaa koti jollekin joka oikeasti sitä tarvitsee.” Satu sanoi hymyillen.

***** 
Sinin jo kotiuduttua oli Sakun vuoro lähteä polttareihin. Simo, jonka Saku oli tuntenut lapsuudestaan saakka, tuli häntä hakemaan.
”Ihanko taksilla tulit?” Saku kysyi.
”No luuletsä että me kuivin suin ollaan?” Simo virnisteli ja pukkasi kaveriaan kyynärpäällä kylkeen. 
 ”Me sovittiin niitten muitten kanssa että nähdään siellä Pubissa. Keitäs ne oikein olikaan?”
”Nuutti on Sinin siskon mies ja Kasimir on Lotan mies. Ollaanko me koko ilta vaan siellä kapakassa?” Saku kysyi hieman pettyneenä.
”Ei. Ne muut sano ettei ne voi olla pitkään ja kunhan ne lähtee, juhlat vasta alkaakin. Mutta en kerro siitä enempää ettei yllätys mene pilalle.” Simo virnuili ja kipusi autoon.
Kouluaikaan Simo oli ollut hyvin rauhallinen ja jalat maassa-tyyppiä. Hän oli tavannut mukavan naisen jonka kanssa he olivat jopa menneet naimisiin. Mutta molemmat olivat kuitenkin olleet nuoria ja elämä vei heitä eri suuntaan. Kun Simon vaimo oli lopulta hakenut avioeroa, miesparka oli mennyt ihan sekaisin. Simo ei ollut enää halunnut seurustella kenenkään kanssa vakituisesti, vaan miehen kainalossa oli aina joku eri nainen. 
Sakua lähinnä säälitti kaveri mutta unohti ajatuksensa  nähdessään tutun paikan, jonka edessä Nuutti ja Kasimir jo odottelivatkin. 
Tervehdittyään toisiaan he siirtyivät sisätiloihin ja tilasivat juomista. Alkuun vallitsi hieman vaivautunut hiljaisuus kun kaikki eivät vielä tunteneet toisiaan mutta juomien ruvetessa vaikuttamaan, alkoi juttukin luistaa paremmin. 

”En kyllä voi uskoa että sä meet naimisiin. Tollaset liitot vaan pilaa kaiken.” Simo paasasi päätään puistellen.


”No ehkä sinun kohdallasi.” Saku pisti takaisin. Hän ei pitänyt siitä että hänen tekojaan arvosteltaisiin. Vaikka arvostelija olisikin hänen paras kaverinsa.
”No ihan sama. Tuut kyllä huomaamaan että virheen teet.” Simo sanoi ja otti juomastaan kunnon kulauksen. Simo oli yhä katkera omasta menneisyydestään. Nuutti ja Kasimir suunnittelivat jo lähtöä kun heitä ei niinkään juominen kiinnostanut mutta Saku sai heidät houkuteltua vielä pelaamaan pari korttipeliä.
 He istuutuivat pelipöydän ääreen ja jakoivat kortit. Pelionni suosi selvästi Nuuttia ja oltuaan mukavasti voitolla hän todellakin halusi jo lähteä kotiin. Kasimir sanoi myöskin lähtevänsä ja mieskaksikko ottivat yhteisen taksin.
”No vihdoinkin.” Simo sanoi ja nappasi takkinsa tuolin selkänojalta.
”Lähdetään. Paras on vielä näkemättä.” Simo sanoi ja Saku odotti malttamattomana minne mies hänet veisi.

*****

He hyppäsivät taksiin ja Simo sanoi kuljettajalle osoitteen. Saku alkoi jo hieman ihmetellä mihin asti he oikein olivat menossa koska auto lähti pois kaupungista. Simo vain oli vaiti määränpäästä ja hieman nuokkui takapenkillä. Vihdoin he saapuivat läheiseen kaupunkiin joka oli huomattavasti isompi kuin Myllymäki ja Saku tunsi oudon tunteen sisällään nähdessään heidän pysähtyvän paikallisen yökerhon eteen. Miehet nousivat ulos autosta ja Simo maksoi kuskille.
  ”No niin. Nyt mennään pitämään hauskaa.” Simo sanoi ja lähti kohti pariovia. Sakun ei auttanut muu kuin seurata perässä. Nähdessään millaiseen paikkaan he olivat tulleet, Sakun ensireaktio oli lähteminen. Mutta jostain syystä hän kuitenkin seisahtui. Hänhän oli kuitenkin mies eikä katselussa olisi mitään väärää. Sini ei saisi koskaan tietää. 


Simo oli jo tilaamassa heille juomia jonka jälkeen he menivät istumaan aitiopaikoille.
”Nyt otat kyllä tästä kaiken irti!” Simo miltei huusi kovan musiikin ylitse. Saku oli juuri ottamassa kulausta juomastaan kun lavalle asteli tumma kaunis nainen joka alkoi heti tanssia musiikin tahtiin. 
Saku ei voinut kuin tuijottaa naisen vartaloa jota ei oltu peitelty juuri  mitenkään.  Vain pieni pala kangasta verhosi naisen vartaloa eikä jättänyt juuri mitään arvailujen varaan. Saku vilkaisi äkkiä kaveriaan joka vuoroin virnuili naiselle ja vuoroin hänelle. 
Vaikka hän tunsi hieman syyllisyyttä ollessaan tällaisessa paikassa Sinin tietämättä, Saku salaa nautti näkymistä. Hän ei uskonut että Sini voisi suuttua jos saisi tietää hänen reissustaan. 
Saku siemaisi lisää juomista kuin huomaamattaan ja pian hänen eteensä jo tuli lisää pulloja ja drinkkejä. Naiset vaihtuivat tiuhaan tahtiin ja esitykset olivat entistäkin rohkeampia. 
Sakun ollessa jo todella humalassa, lavalle astui punapää joka astui suoraan heidän eteensä. Tällä naisella ei ollut suojanaan kuin ohut paita sekä alushousut  ja paljaat rinnat kiinnittivät Sakun huomion.

Jostain syystä tämä nainen vetosi Sakuun enemmän ja Saku uskalsi katsoa punapään kasvoihin. Nainen hymyili hänelle ja Saku kuuli Simon puhuvan naiselle.

 ”Hei Mandy! Sä näytät hyvältä, kuten aina!”
”Kiitos kultsi.” Mandy vastasi ja tanssi samalla musiikin tahtiin.
”Tunnetteko te toisenne?” Saku kysyi ja käänsi vastahakoisesti päänsä Simon puoleen.
”Joo. Tai sanotaanko näin että mä oon tään paikan vakkari joten mut kyllä tunnetaan. Mandyn kaa tosin vähän paremmin kuin muiden.” Simo sanoi ja iski silmää. Hetken he katselivat näytöstä kun Simo sanoi lähtevänsä hakemaan lisää juomista.


”Ootko sä Saku?” Mandy kysyi ja keinahteli musiikin tahdissa. Hän oli siirtynyt vaivihkaa hieman lähemmäs pöytiä.
”Joo.” Sakun suu oli rutikuiva ja hän ihmetteli mistä strippari tiesi hänen nimensä. Saku nappasi pullonsa ja yritti ottaa hörpyt mutta huomasi pettymyksekseen että se oli jo tyhjä.

”Joko Simo kerto sulle että mä oon sun lahjas tänään?” Mandy kujerteli ja asettui miehen eteen istumaan jotta Saku näkisi hänet paremmin.
”Ai mitenniin?”
”No eikös nyt oo sun polttarit?”
”Joo on.” Saku vastasi häkeltyneenä ja mietti mistä lahjasta nainen oikein puhui.
 Simo saapui juuri parahiksi tuomaan drinkkejä ja Saku joi omansa tyhjäksi. Hänen näkökenttänsä oli jo varsin sumea ja vatsassa velloi. Silti hän otti vielä Simonkin drinkin ja joi senkin. Mandy ja Simo vain nauroivat ja Saku oli jo ihan sekaisin. 
 Yhtäkkiä hän tunsi Mandyn käden omassaan joka veti häntä ylös tuolista. Sakun oli otettava toisella kädellä kiinni tukea jottei kaatuisi.
”Mihin me mennään?” Hän sai soperrettua muttei saanut vastausta.
”Pitäkää hauskaa!” Simon ääni kuului kauempaa.
Seuraavaksi Saku näki jonkin sohvan tapaisen johon hän rojahti. Nyt hän näki naisen aivan selvästi ja näki kuinka tämä sulki verhon jotta he saisivat rauhan muilta.
 Mandy siirtyi hänen päälleen ja kosketti Sakua paikkaan johon vain Sini oli häntä koskettanut.
”Hei, en mä tällaista voi tehdä.” Saku sanoi peläten tekevänsä jotain tyhmää.         
”Sshh. Älä puhu mitään. Nauti vaan olostas.” Mandy vain vastasi.
”Ihan tosi. En mä voi pettää Siniä.” Saku sanoi ja sulki silmänsä. 

*****


Tällaista tällä kertaa. Muistakaa heitellä risuja tahi ruusuja.

 Pahoittelen tosiaan vielä tuota fonttia joka käyttäytyy oman mielen mukaan. Olen yrittänyt monet kerrat vaihtaa sitä mutta se ei vaan jostain syystä onnistu. Voisikohan johtua siitä että kirjoitan tekstin wordiin ja siirrän sen sitten tänne?

Lähettänyt klo 24 kommenttia:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)