torstai 1. marraskuuta 2012

Hiljaisuus

Tällä hetkellä ei voimia ole tarinan kirjoittamiseen. Kilpiset ei lopu, vaan nyt on pakko pitää pieni tauko.

Eilen meidän rakas kissamme jouduttiin päästämän ikiuneen. Kissarouvalla oli ikää 13 vuotta ja siltä löydettiin kasvain joka oli tehnyt massiivista tuhoa suolistossa. Mitään ei ollut tehtävissä joten emme halunneet pitkittää kissan kärsimyksiä enempää.

Nyt saattaa joku ajatella että "eihän se ollut kun vaan kissa", mutta minulle ja koko meidän perheelle se oli paljon enemmän. Kissamme on meille perheenjäseniä ja onneksi meille jäi vielä yksi kissa. Vaikka eikös sanota ettei kaksi ilman kolmatta, sillä puolitoista vuotta sitten jouduttiin lopettamaan kärsimyksistä edellinen kissamme. Toivottavasti saamme nauttia tästä nykyisestä kissasta vielä monta vuotta.

Toivon että ymmärrätte että en tällä hetkellä jaksa keskittyä kirjoittamiseen ja pelaamiseen.  Kilpiset kyllä jatkuu, sen lupaan, mutta ajankohtaa en vielä lupaa sanoa.

Edelleenkin ilmoittakaa osistanne, käyn kyllä lukemassa niitä ja kommentoimassa.

R.I.P Rakas kissani - olet aina sydämessäni

18 kommenttia:

  1. oma kissani nukkui vähän aika sitten pois, ikää oli hieman yli vuosi.. syytä ei löydetty, ja todella paljon itketti ja edelleenkin olen todella surullinen.. otan osaa suruusi, tiedän mitlä tuntuu :(

    terv. viiputin

    VastaaPoista
  2. Otan osaa. Lemmikin menetys sattuu kovasti. Harmi ettette saaneet selville syytä.
    Meillä onneksi hieman helpotti että kissalla oli jo ikää joten tiedettiin ettei yhteisiä vuosia enää montaa ole jäljellä. Silti tuli kovin yllätyksenä kun kissa vaikutti niin pirteältä ja sitten yhtäkkiä huomattiin tuollainen. Mutta kokemuksesta tiedän että ajan myötä helpottaa. Onneksi.
    Kiitos osanotosta.

    VastaaPoista
  3. Voi ei :/ Kissaihmisenä tiedän kyllä, ettei kissa ole vain "joku kissa", vaan se on kuin perheenjäsen.
    Otan osaa :(

    VastaaPoista
  4. Lemmikkien omistajana (ja lemmikkejä menettäneenä) tiedän, että on tuo on kova paikka. Ihan rauhassa otat vaan aikasi ja palailet vähitellen. Ei mitään kiirettä - ja otan osaa :(

    VastaaPoista
  5. Oi,otan osaa! Itselläni on myös kaksi kissaa,ja meiltäkin kuoli tossa 7 vuotta sitten 17 vuotta vanha kissa pois sen takia ettei se enää syönyt. :( Eli tiedän miltä se tuntuu! Eikä haittaa ettei Kilpiset vähään aikaan jatku,ymmärrän sen kun joku rakas on juuri lähtenyt pois. :'(

    Voimia sinulle! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinullekin. Meilläkin kissa lopetti syömisen ja oksenteli. Siitä menikin kaksi viikkoa ja nyt on kissa poissa. Todella nopeasti kaikki tapahtui. Ei oikein osaa vielä käsittää koko asiaa. Koko ajan odotan että jostain kissa ilmestyy...

      Poista
  6. Oi voi!
    Otan osaa, vaikka ei se kyllä kauheasti auta. Mielessä olet kuitenkin! En edes uskalla kuvitella aikaa, jolloin meidän koirasta aika jättää... Kamalin tilanne olisi juuri tuo, että pitäisi viedä oma lemmikki lopetettavaksi, vaikka kuinka ajattelisi sen kärsimyksistään päästää. Mieluummin ottaisi sen, että se vain nukahtaisi vanhuuteen, eikä enää heräisi..
    Onneksi on vielä nuori kaveri, mutta silti aivan uskomattoman tärkeä ja aivan kuten sanoit osa perhettä.. Ehkä hieman lapsen korvikekin ;)!

    *voimahali* ja toivotaan, että kolmas kisu pötkii vielä pitkään..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Aika yllätyksenähän tuo tuli eikä vielä silloin arvattu että joutuisimme kissan lopettamaan. Mutta parempi kissalle. Oireet kun alkoi niin se oli jo myöhäistä.

      Mutta nyt meillä on uusi kissanpentu ilonamme. En yhtään tiedä miten tässä näin kävi. Eilen illalla haimme ja ihana pakkaus kyllä on. Eihän se ikävää poista mutta ehkä vähän laimentaa. Onneksi minulla on muistot jäljellä, niitä ei kukaan minulta pois vie.

      Poista
  7. Eikä :( Kissanomistajana voin vain aavistaa, miltä se tuntuisi jos tuolle omalle tapahtuisi jotain. Jaksamisia sinne, ymmärrän ehdottomasti tauon tarpeen :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritetään jaksaa. Onneksi on paljon puuhaa niin se auttaa edes hieman.

      Poista
  8. Annan turpaan sille, joka sanoo, että "Se on vain kissa". Mulla itelläni on 8-9 kk kissa, ja voi että mä rakastan sitä. Se ei ole mulle "vain kissa". Se on mulle paljon enemmän. Joskus tuntuu, että lemmikki on rakkaampi mulle kuin muu perhe. Se osaa kuunnella. Eikä mikään voi korvata meidän kissaamme. Profiilikuvassani on Raul, kissani.

    Jaksamisia sinne, ymmärrän, että on tauon paikka. Kukaan ei jaksa kirjottaa surumielisenä, ja kirjottaminen EI SAA olla pakkopullaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla että täällä on paljon kissaihmisiä. Ne ovat kyllä kiehtovia eläimiä.
      Olen tosiaan yrittänyt pikkuhiljaa vähän kirjoitella mutta en oikein saa mitään aikaiseksi kun ajatukset on muualla. Joten parempi on odotella sopivaa fiilistä.
      Kissasi on muuten todella kaunis.

      Poista
  9. Mä tiedän ton tunteen vähän liiankin hyvin. Ennen kesän alkua, 27.5 meidänkin kissa päästettiin ikuiseen uneen, sillä tämä sai vaivaisessa viikossa vakavan maksasairauden. Eihän se suru toki koskaan helpota, mutta meillä on nyt kaksi uutta kissaa jotka paikkaavat palan sydämestäni. Kissat jättävät tassunjälkensä sydämeen, ja ne pysyvät siellä ikuisesti<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan oikeassa olet. Kissat ovat muistoissamme aina. Meilläkin temmeltää uusi kissanpentu. Eihän se ikinä korvaa edellistä mutta ehkä hieman helpottaa suurta ikävää. Otan osaa myös sinun menetykselle.
      Kiitos paljon kommentista.

      Poista